Tähään alkuun laitan vielä videon, missä kerron mun tuliaisista. Ekan perheen tuliaiset oon jo antanu heille.
Tosiaan nyt kerron pääli puolin mitä oon tehnyt sitten viime postauksen. Ennen lähtöäni olin Suomireissussa mun perheen ja tuttava perheen kanssa. Matka tehtiin asuntoautolla ja oli mun eka kerta asuntoautossa. Pystyin toteamaan jo alussa, että asunto auto on hauska kulkuneuvo, mutta ei mulle se paras, koska kärsin huonosta olosta aina välillä :P Mutt hauskaa oli ja tuli nähtyä mm. Turun saaristoa, Pori ja Pori jazz :D Pori jazzeilla näin kokonaan vain Emeli Sandee, mutta hän olikin aivan huippu!
No Suomireissun jälkee oli aikaa ihan vään jäljellä. Viimeinen viikko meni Suomessa tarvittavien asioiden hoitamiseen mm. rahan vaihtamiseen ja kaiken maailman juttujen ostamiseen. Yritin vaihtaa euroja pesoihin, mutta menin niin myöhään että en olisi niitä saanut ennen lähtöäni. Forex:ista sanottiiin USA:n dollarien käyvän Kolumbiassa, joten vaihdoin dollareihin, mutta oikeasti Kolumbiassa toimii vain Kolumbian peso.
Viimesellä viikolla oli myös kavereitten läksiäiset ja oli itelläkki vähä tippa linsissä... Kavereilta sai ihania lahjoja ja selviytymispaketteja vaihtoon eli suuret kiitokset teille ihanista lahjoista! <3
Viimesellä viikolla kärsin, mikreenistä ja niskakivuista mikä ei ollut mikään hyvä juttu pakkaamisen kannalta :D Ja lisäks päässä vaan pyöri miten en halua lähteä ja miten tulee ikävä kaikkia ym. Äiti autto ihanan paljon ja lopulta saatiin laukku pakattua ja torstaina 26.7 lähettiin kohti Helsinkiä. Itkin kun ajettiin koti kaupunkini lävitse (olin kyll niin herkkänä koko viimesen viikon! :D).
Torstaina vietiin laukut jo laukut lentokentälle ja pisti hieman pelkoa kun siinä tiskillä oleva mies sanoi, ett voi tulla ehkä ongelmia, koska mun turisti viisumi on vaan 90 päivää ja mun paluulento on buukattu reippaasti ens vuoden puolelle. Ilalla pohdin hirmusesti huomista lähtöä ja yritin nukkua migreenissä ,mihin ei oikein lääkkeet tehonnu... Nukutuani maksimissaan yhen tunnin lähin valmistelemaan itteäni ja siitä lähettiin sitten lentokentälle. Siskoa hyvästellessä oli niin itkusilmässä, ett oli vaikee koneeseen siitä oli nousta. Jatkettiin tosiaan vielä vanhempien kanssa yhdessä Pariisiin ja matkan aikana kertailtiin vielä miten mun pitää hoitaa lennon vaihdot ym. ja siinäkin tuli itkettyä. Vanhemmat saatto vielä Pariisissa turvatarkastukselle asti, mutt siitä sitt lähin turvatarkastuksen läpi kyynelehtien jälleeen. Turvatarkastuksen jälkee olin hieman paniikissa, kun lentojen lähtötaulussa luki mun lennon kohalla "boarding" ja se jono sinne portille asti ei liikkunu minnekään. Hermostuneena soitin jo vanhemmille, mutt lopulta pääsin portille. Hirveesti jouduin lentokenttä bussia oottelemaan kuumassa säässä, mutta lopulta pääsin koneeseen.
Lento Pariisista Bogotaan meni ihan ok , vaikka en saanutkaan nukuttua ollenkaan koko matkana. Yritin vaan rentoutua, mutta lähes koko ajan tuli vaan katottua pikku ruudusta karttaaa. Mutt siinä se meni ja lopulta saavutiin Bogotaan. Bogotassa lennon vaihtaminen suju hyvin, mutt ei ollu kyllä yhtään aikaa istuskella. Lento Caliin oli tosi lyhyt (n. 45) ja saavuttuani ja matkalaukut otettuani ulkona oli vastassa ensimmäinen ja toinen hostperhe ja kaks naista rotarista. Heillä oli kolme tervetuliais julistetta ja vastaaotto oli tosi lämmin, vaikka en ihan hirveän hyvin sitä muistakkaan väsymyksen takia :D
Lentokentältä lähettiin Bugaan ja vielä käytiin syömässä jäätelöt samana iltana (muistan ihmitelleeni, miksi hedelmäsalaatissa on juustoraastetta :D). Lopulta pääsin nukkumaan ja seuraavana päivänä lähettiin ekan perheen mökille. Siellä tuli kyllä nukuatta monet päiväunet :D Mutt siellä meni eka viikonloppu.
Jatkuu pian....
Gracias y hasta pronto!!
Lotta
